Sain juuri hetki
sitten päätökseen tuskastuttavan koesarjan, jossa testasin optomotorista
vastetta torakoilla, joiden pistesilmät oli peitetty. Pistesilmät eli okellit
ovat torakalla naaman etupuolella verkkosilmien välissä sijaitsevat pienet,
vaaleat kuopat, joiden oletetaan olevan lähinnä valotason mittaajia. Kokeissa
laitoin pistesilmien päälle ”silmälaput”, jotka piti olla helposti irrotettavissa
kokeen jälkeen. Ongelmaksi muodostui se, että silmälaput saattoivat pudota myös
omia aikojaan. Minun oli siis juoksutettava muutamaa torakkaa kahdesti ja yhtä
jopa kolme kertaa, ennen kuin sain varmuudella mittauksen, joka oli tehty
olkellit peitossa. Onneksi minulla sentään on muutama ilahduttavan
ripeäliikkeinen torakka. Niiden kanssa on suorastaan mukavaa puuhastella, kuten oheisesta kuvasta näkyy.
Tämän päivän
aiheeksi minulla olikin taas vähän erilainen juttu. Sain kuun alussa
sähköpostia puljusta nimeltä LAP Lambert Academic Publishing. Lyhyesti
kerrottuna he lähestyivät minua löydettyään Kaamos symposiumissa pitämäni
puheen otsikon netistä, ja tarjoutuivat painamaan opinnäytetyöni kirjana.
Viesti haiskahti
niin selvästi huijaukselta, että selvittelin vähän LAP:n taustoja. Tulokseksi
tuli artikkeleita tyyliin: Lambert Academic Publishing: A Must to Avoid. Ei
juuri yllättänyt. Ilmeisesti LAP ottaa yhteyttä gradu- ja väikkärivaiheen
opiskelijoihin tarjoten, kuten sanottu, mahdollisuutta julkaista opinnäytetyö
print-on-demand -kirjana. Käytännössä he haalivat katalogiinsa niin paljon
materiaalia kuin mahdollista, laadusta suuremmin välittämättä ja ilman
minkäänlaista vertaisarviointia. Kirjat ovat periaatteessa nettimyynnissä,
mutta käytännössä harva opinnäytetyö sellaisenaan kiinnostaa yleisöä niin
paljoa, että ne menisivät kaupaksi. Myynnissä olevien nimikkeiden määrä tekee
LAP:sta kuitenkin hyvin suuren ”tieteellisen kustantamon”. ”Tieteellisyyden”
laadusta kertoo saman konsernin (Verlag Dr Muller, VDM) julkaisemat ”tiedekirjat”,
jotka ovat Wikipedia-artikkeleiden kokoelmia. Näistä siis pyydetään rahaa!
Tasapuolisuuden
nimissä sanottakoon, että jotkut LAP:lla julkaisseista ovat kommentoineet
väitelleensä ensin omakustanteisella kirjalla ja antaneensa sitten
käsikirjoituksensa LAP:lle julkaistavaksi, koska se voisi mahdollisesti tuoda
työlle enemmän nettinäkyvyyttä. Onhan se toki niinkin, mutta muokkaamattoman
opinnäytetyön myyminen ”tiedekirjana” on kyllä melko hämärää puuhaa. Sain
LAP:lta muutama päivä sitten uuden yhteydenoton, mutta lienee parasta vain lisätä
lähettäjä roskapostittajien listalle ja unohtaa moinen.
Tällaista tällä
kertaa. Jospa ensi viikoksi saisimme lukea uuden kananpoikamme esittelyn! Meidän
vanhempien broilerien pitäisi vain muistaa tehdä hänelle käyttäjätili…
Kot kot!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti