Kolmas!

Moikkamoi!

Aluksi pieni tiedotus: blogillamme on nykyään oma yhteisö myös facebookissa. Tiedotamme siellä blogin tapahtumista, linkittelemme mielenkiintoisia tiedeuutisia ja keskustelemme tiedemaailman ihmeistä. Facebook-sivulle pääset tästä. Tervetuloa, kaikki naamakirjailevat blogin lukijat!

Sitten asiaan. Samana päivänä, kun olin kirjoittanut edellisen blogikirjoitukseni, sain kivan sähköpostin: kolmas käsikirjoitukseni oli hyväksytty julkaistavaksi Annales Zoologici Fenniciin. Asia oli melkoinen yllätys, koska en ollut mielestäni pystynyt toteuttamaan läheskään kaikkia sarjan vaatimia korjausehdotuksia, enkä siis ollut revisioon kovin tyytyväinen. Mutta nyt siis kolme neljästä väikkäriini tulevasta paperista on hyväksytty julkaistavaksi. Jee! :) Tässä kirjoituksessa ajattelinkin sitten kertoa tuosta kolmannesta artikkelistani, kahdesta aikaisemmastahan olen kertonut blogissa jo aikaisemmin. Ensi kerralla sitten kerron Oxfordin konferenssireissusta, joka oli hieno kokemus!

Olen esittänyt kyseisen paperin Kaamos Symposiumissa, joten monelle kollegalle asia on jo tuttua. Työn otsikon "Does grey wolf presence affect the habitat selection of wolverines?" mukaisesti kyseessä on ahman habitaatinvalintaan liittyvä tutkimus (habitaatti = elinympäristö), jossa selvitimme, mitkä tekijät vaikuttavat ahman elinalueen valintaan. Erityisesti olimme kiinnostuneita suden roolista: näyttävätkö ahmat hakeutuvan satunnaista lähemmäs susia, vai vältteleekö tutkimuslajini tätä itseään kookkaampaa suurpetolajia. Tiedetään, että ahmat hyödyntävät ruokavaliossaan suden jälkeensäjättämiä (pääasiassa hirven-) haaskoja. Toisaalta tunnetaan tapauksia, joissa susi on tappanut ahman. Susi on ahmalle sekä uhka että mahdollisuus.

Harvoja löytämiäni kuvia, jossa ahma ja susi ovat samalla haaskalla. Tilanne on tietenkin aika harvinainen, koska yleensä ahma saapuu haaskalle vasta, kun sudet ovat lähteneet muualle. Video löytyy täältä.

En päässyt maastotöihin tämän osatyön kohdalla, koska keräsimme datan riistakolmiolaskenta-aineistoista. Riistakolmiolaskenta on merkittävä osa maamme riistantutkimusta, sillä sen avulla saamme vuosittaiset kanta-arviot noin 30 nisäkäslajistamme. Menetelmä on maailmalla suhteellisen ainutlaatuinen, sillä juuri tällaista, vapaaehtoistyöhön perustuvaa laskentaa ei tietääkseni tehdä missään muualla. Riistakolmio on siis kartalle sijoitettu tasasivuinen kolmio, jonka yksi sivu on 4 km. Kolmio kierretään talvisaikaan yleensä hiihtämällä, ja lasketaan kaikki kolmion sivun ylittävät jäljet, jotka ovat syntyneet viimeisen 24 tunnin aikana. Tuloksien perusteella saadaan laskettua jälki-indeksi ja lajin tiheys. 

Riistakolmio. Kuva: www.rktl.fi

Tutkimusalueeksi valitsimme Itä-Suomen (Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala), koska tältä alueelta löytyy molempia tutkimuslajeja. Keräsimme kaikki sutta ja ahmaa koskevat jälkihavainnot (koordinaatit) tutkimusalueeltamme vuosina 2005-2009. Suomessa lasketaan vuosittain noin 800 riistakolmiota, ja löysimme havaintoja ahmasta ja/tai sudesta yhteensä 146 riistakolmiolta. Ahmasta löytyi 109 havaintoa, sudesta 59. Poimimme kolmioilta myös satunnaiskoordinaatteja kontrollipisteiksi.

Kuva: seppo.net

Habitaattimuuttujiksi valitsimme havumetsät, lehtimetsät, sekametsät, nuoret metsät ja suot. Lisäksi analyysissä oli mukana ihmisasutus-muuttuja sekä susi-muuttuja. Testasimme Spearmanin korrelaatioanalyysillä, löytyykö muuttujien välillä suuria korrelaatioita (voisi esimerkiksi olettaa, että lehtimetsät korreloisivat positiivisesti ihmisasutuksen kanssa, jolloin tämä voisi vaikuttaa tuloksiin), mutta koska merkittäviä korrelaatioita ei löytynyt, kaikki muuttujat otettiin mukaan varsinaiseen analyysiin. Käytimme logistista regressiota yhdessä Akaiken informaatiokriteerin kanssa (AICc) mallintamaan tärkeitä habitaatteja ahmalle ja sudelle. Parhaiden mallien valinnassa käytimme ΔAICc-arvoja. Hypoteesimme oli, että ahma hakeutuu satunnaista useammin suden läheisyyteen, ja molemmat lajit välttelevät ihmisasutusta.

Tulokset kertovat, että ahma suosii suden läheisyyttä sekä havu- ja sekametsiä ja soita, ja välttelee ihmisasutusta, nuoria metsiä ja lehtimetsiä. Sudella habitaatinvalinta oli samankaltaista, paitsi sudet välttelivät soita. Ahmalle tärkeimmät habitaatinvalintaa ohjaavat muuttujat olivat suden läheisyys (ahma siis suosi suden läheisyyttä habitaatinvalinnassaan), ihmisasutus (jota ahma vältteli) ja lehtimetsät (joita ahma vältteli). Sudelle tärkeimmät muuttujat olivat ihmisasutus (jota susi vältteli), sekä havu- ja sekametsät (joita susi suosi). Tulokset siis todistivat hypoteesimme oikeiksi.

Ahman jäljet, Sotkamo. Kuva: Anni Koskela

Tulokset olivat osaltaan odotetunlaiset, mutta yllätyksiäkin mahtui joukkoon. Ei ollut yllätys, että molemmat lajit näyttävät välttelevän ihmisasutusta; se on todistettu jo useassa muussakin tutkimuksessa. Tämä on sen sijaan tietääkseni ensimmäinen tutkimus, jossa on todistettu ahman hakeutuminen suden läheisyyteen. Suden merkitys ahmalle korostuu varsinkin alueilla, joilla keskikokoisten hirvieläinten (poro ja metsäpeura) ja muiden ahman saalislajien määrä on alhainen, jolloin haaskat muodostavat merkittävän osan ahman ruokavaliosta. Todennäköisesti ahmat eivät kuitenkaan liiku aivan lähellä susia välttääkseen joutumasta susien suuhun, mutta elelevät kuitenkin samoilla seuduilla, jolloin ne pitkillä kulkumatkoillaan törmäävät todennäköisemmin susien jälkeensäjättämiin haaskoihin.

Ahman jäljet. Kuva: Anni Koskela

Yllättävää tuloksissa oli lehtimetsien korostuminen ahman habitaatinvalinnassa. Kun tarkastelimme muuttujien suhteellisia tärkeys -arvoja (relative variable importance), lehtimetsä nousi yhtä tärkeäksi muuttujaksi kuin suden läheisyys (paitsi että arvo oli negatiivinen, eli ahmat välttelivät lehtimetsiä).Mallinnuksen pitäisi ottaa huomioon eri metsätyyppien suhteellinen osuus maassamme, joten tulosta ei voi oikein selittää pelkästään lehtimetsien vähäisellä määrällä. Mutta tottahan se on, että puhtaita lehtimetsiä on Itä-Suomessa erittäin vähän, joten ehkäpä pisteet eivät sitten vaan sattuneet juuri ikinä lehtimetsiin. 

Tuloksia voisi pohdiskella vaikka kuinka paljon, mutta silloin kirjoitus venyisi ehkä liian pitkäksi. Vastailen kuitenkin mielelläni kysymyksiin, jos joku asia jäi askarruttamaan. Artikkeli löytyy mm. täältä.

Hauskaa pääsiäistä ja kantavia hankia!

Anni