Reissun päällä

Hei!

Viime viikon ja muutaman päivän edellisestäkin viikosta vietin matkustaessa ja kokoustamisessa, pääosin Lissabonissa. Lähdimme matkaan jo syyskuun puolella, kaksi viikkoa sitten torstaina, ja perillä olin perjantaina aamupäivällä. Odotin kovasti pääseväni lepäämään hostelliin vain muutaman tunnin yöunien jälkeen (lentokentällä nukkuminen ei ole vahvimpia ominaisuuksiani) mutta huoneeni ei ollutkaan valmis vielä moneen tuntiin. Tapasin onneksi sattumalta erään venäläisen tutkijasedän, joka oli myös tullut konferenssiin, ja hänen kanssaa vietimme koko päivän kierrellen ympäri kaupunkia. Aurinko paistoi, mittarissa oli 27 astetta.











Kukkula Lissabonin keskustassa.

Iltapäivällä loput oululaiset (kaksi kappaletta) saapuivat paikalle, ja lähdimme ilmoittautumaan konferenssiin, joka pidettiin Lissabonin luonnontieteellisessä museossa. Iltaan sisältyi paljon tutustumista uusiin ihmisiin. Kaikki olivat hirmuisen mukavia, ja näin paljon guruja, ja olin ihan innoissani. Pääsin tapaamaan myös Pavel Tomkovichia, Moskovan yliopiston kahlaajatutkijaa, joka on yksi kohta valmistuvan artikkelimme kirjoittajista. Hänen kanssaan oli antoisaa jutella. (Luulen että juuri konferenssiviikonlopu ansiosta juttu on tällä viikolla edennyt aimo loikan. Enää viimeisimpiä viilauksia ja se on sitten siinä. Ensimmäinen lehteen lähetettävä versio siis.)














Otus luonnontieteellisellä museolla.


Viikonloppu oli täynnä esityksiä ja se hujahti melko nopeasti ohi. Maanantaina lähdimme konferenssin puitteissa järjestetylle linturetkelle, jonka näin ainakin neljä eri haikaralajia, mustajalkatyllin, liitohaukan, flamingoja, ja monia muita minulle uusia lajeja.











Vasemmalla maisemaa, oikealla pojat, linturetkellä.















Flamingoja ja Nelli.



Maanantai-ilta ja tiistai menivät suosirrikokouksen parissa, jossa oli mukana tutkijoita Virosta, Ruotsista, Tanskasta ja tietenkin me Suomesta. Tarkoituksena on kirjoittaa katsaus Itämeren etelänsuosirrin tilanteeseen ja kannan kehitykseen alkaen kymmenien vuosien takaa. Minun osuuteni on kirjoittaa, mitä tiedetään genetiikkapuolesta tällä hetkellä. Jännää.

Luulin alunperin että kokous olisi jatkunut keskiviikonkin yli, mutta ei se jatkunutkaan, joten muiden lähtiessä kotiin "jouduin" jäämään Lissaboniin vielä yhdeksi ylimääräiseksi päiväksi. Onneksi sinne jäi muutama virolainenkin, joiden kanssa kävimme vielä merenrannalla pyöräilemässä ja suulia ja liitäjiä tiirailemassa.











Rantatie oli sumuinen, mutta merellä näkyi silti hyvin kaikenlaisia vesilintuja.


Reissu oli mukava ja verkostoituminen on kivaa. Ensi vuonna vastaava konferenssi on Skotlannissa, ja toivon mukaan silloin minulla on omia tutkimustuloksia esitettävänä.

Hyvät viikonloput!

Nelli