perjantai 24. syyskuuta 2010

Kirjoittamista, tieteellistä kirjoittamista.

Olen opiskellut tieteellistä kirjoittamista. Luen parhaillani kirjaa "The words between" joka on todella kuivakka mutta hyödyllinen. Kirjoittaminen kun on muutakin kuin tulosten latomista paperille; lauseiden pitää olla hyvää ja ymmärrettävää englantia, ei liian koukeroista ja hienoa, mutta kuitenkin tarpeeksi tieteellistä.

Jatko-opiskelijoille järjestetään nyt syksyllä pieni tieteellisen kirjoittamisen kurssi, jossa englantia äidinkielenään puhuva post-doc -vaiheen tutkija opastaa meitä kädestä pitäen mikä käsikirjoituksissamme on pielessä ja mitä pitää tehdä virheiden korjaamiseksi. Minusta se on hienoa. Kurssimateriaalina meillä on erinäisiä versioita "Guide to scientific writing" -kirjasista, joihin varmasti kannattaa paneutua. Saapahan siinä samalla muuta lukiessa etäisyyttä hetkeksi omaan tekstiin.

Kirjoitan siis edelleen ensimmäistä juttuani. Nyt olen edennyt pohdintaan, ja sitä kirjoittaessa muukin juttu pikku hiljaa muokkautuu, aina johdannosta saakka. Pitää muistaa olla johdonmukainen. Kaiken mikä löytyy tuloksista pitää myös olla menetelmissä selostettuna. Jo johdannossa pitää olla selkeästi esillä asiat, joita sitten tarkemmin miettii pohdinnassa. Luulin että olisin saanut jutun valmiiksi jo paljon aiemmin, mutta näyttääkin siltä että hyvä jos sen tämän vuoden puolella saa julkaistua. Mutta etenee se silti, ja tämä tarkoittaa sitä että jossain vaiheessahan sen on pakko valmistua. Pitää ajatella positiivisesti. :)

Toinen ohjaajistani kurkisti jokin aikaa sitten huoneeseeni ja totesi ohimennen että "me tehtiin sulle tutkimussuunnitelma". Kävin sen jo pikaisesti läpi ohjaajani kanssa, ja ensi viikolla puhutaan siitä vielä tarkemmin molempien kera. Sitten saankin alkaa kirjoittaa jatko-opintoihin kuuluvaa "introductory"-esseetä (n. 10 sivua omasta tutkimusaiheesta), ja kunhan tämä eka juttu valmistuu, pääsen labrahommiin. Ja tietenkin tutkimussuunnitelma pitää kirjoittaa, ja keväällä pitää tutkimussuunnitelmaseminaari. Yhden väikkärityön tarkoituksena on suunnitella lukuisia uusia markkereita suosirrille ja tutkia Itämeren suosirrin populaatiorakennetta paremmalla resoluutiolla. Toisen jutun aiheena on suosirrin "Population Viability Analysis" eli PVA, jossa nimensä mukaisesti tehdään populaatiolle elinkykyanalyysi. Se tulee olemaan mielenkiintoista ja taatusti erilaista kuin tähän mennessä tekemäni jutut.

Tämän kaiken lisäksi päällimmäisenä mielessä pyörii viikon päästä viikonloppuna oleva kansainvälisen kahlaajatutkimusryhmän konferenssi, jota varten lähden torstaina Lissaboniin. Kerronkin siitä reissusta sitten seuraavalla kerralla!

Anna puheli tuossa kesän alussa meidän viljelypalstaprojektista, ja ajattelin että nyt voisin, näin sadonkorjuun aikaan, päivittää tilanteen. Eli palsta tuotti hirveän määrän rikkaruohoa, mutta myös kurpitsoita, sipulia, papuja, nauriita, ja älyttömästi porkkanaa. Ensi vuonna ehdottomasti uudelleen.

Tänään lähden illalla Hailuotoon, siellä on huomenna jokavuotinen syyslinturalli, johon osallistumme kaverini kanssa ekojoukkueena (eli pyöräillen). Sunnuntaina sitten sienestetään.

Nähdään muutaman viikon päästä!

Nelli

2 kommenttia:

  1. Suunnitelmat vaikuttavat mielenkiintoisilta! Itsekin pyörittelin susien PVA:ta gradussani (ja menetin toistuvasti hermoni siinä käytetyn Vortex-ohjelman kanssa). Mutta kiehtovaa se on! Haastavinta PVA:ssa tuntuu olevan mallin ennusteiden testaaminen ja toisaalta tarvittavien parametrien löytyminen.

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoista, ehdottomasti! Malleissa on varmaan aina vaikeaa niiden paikkansapitävyys ja juuri se, että ne saa sovellettua oikeisiin populaatioihin mahdollisimman totuudenmukaisesti. Tässä tulee varmasti olemaan työtä. Mukavaa :)

    VastaaPoista