maanantai 11. heinäkuuta 2011

Tieteellistä ahmakeskustelua

Hei!

Koska minulla ei ole mitään uutta kerrottavaa työn saralla (kässäreiden kirjoittaminen jatkuu edelleen), ajattelin referoida teille pari uutta ahmajulkaisua. Samalla saan itsekin kahlattua ne läpi :)

Kaikki kolme juttua on julkaistu Population Ecologyssä. Yksi niistä on varsinainen, alkuperäinen artikkeli, seuraava tähän liittyvä lyhyt kommenttipaperi ja kolmas taas alkuperäisten kirjoittajien vastaus kommentteihin. Minun väikkäriaiheeseeni nämä eivät suoranaisesti liity, mutta on toki hyvä pysyä ajan hermoilla oman tutkimuslajinsa kanssa. Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka tieteelliset julkaisusarjat eivät ole pelkästään omien papereiden julkaisuvälineitä, vaan niitä voidaan käyttää myös keskusteluun ja tieteelliseen väittelyyn. On mukavaa (ja omalta kannalta pelottavaa, heh) tietää, ettei juttujen arviointi ole aina pelkästään refereiden varassa, vaan toisinaan myös kriittiset lukijat saattavat puuttua asiaan, jos huomaavat tekstissä jotain omituista.

Aluperäinen artikkeli käsittelee ilmastonmuutoksen aiheuttaman lumipeitteen ohenemisen vaikutuksia ahman populaatiodynamiikkaan. Lumi on merkittävä komponentti ahman habitaattivaatimuksissa: ahmat synnyttävät poikasensa lumiluolaan ja niillä on monia, mm. fysiologisia adaptaatioita lumisiin olosuhteisiin. Tutkimuksessa oli havaittu, että lumipeite oli ohentunut selvästi lähes koko tutkimusalueella (alueita Pohjois-Amerikasta) vuosina 1970-2004. Oleellista tätä artikkelia seuraavan keskustelun kannalta on se, että tutkimusaineistona on käytetty turkistilastoja (eli kuinka paljon ahmaa on metsästetty kys. vuosina). Tutkimuksessa pääteltiin, että koska ahmasaaliiden määrä laski samalla, kun lumipeite oheni tutkimusalueella, lumen syvyydellä on merkittävä vaikutus ahman populaation pienenemiseen.

Seuraavassa numerossa McKelvey ja kumppanit kritisoivat Brodien ja Postin artikkelia toteamalla mm., että ilmastonmuutoksen lisäksi myös samalle tutkimusjaksolle ajoittuvat ns. yleiset antropogeeniset eli ihmisestä johtuvat vaikutukset (mm. maankäytön ja elinympäristöjen muutokset) voivat aiheuttaa ahmakannan pienenemistä. Lisäksi he kritisoivat turkistilastojen käyttöä: heidän mielestään saalismääriä ei voi pitää suorana mittarina ahmakannan koosta. Metsästyksen määrään voi vaikuttaa sekä metsästäjien panostus harrastukseensa että lajin saatavuus. Panostukseen taas voivat vaikuttaa mm. turkiksen hinta, sääolot ja kustannukset. Populaation koko voi vaikuttaa lajin saatavuuteen, mutta toinen vaikuttava tekijä on se, sattuvatko metsästäjien luvat hyville vai huonoille lajin esiintymisalueille. Samassa numerossa on myös toinen, samansuuntainen kommenttipaperi.

Samassa numerossa Brodie ja Post vastaavat tyrmäämällä huolellisesti kaikki esitetyt kritiikit. Vastaus on pitkälti tilastollista jargonia, jota on hiukan vaikea ymmärtää. Joka tapauksessa kirjoittajat myöntävät, että osa saalismäärän pienenemisestä voi toki johtua myös metsästäjien erilaisesta käyttäytymisestä/panostuksesta. Artikkelin lopussa todetaan ahman uhanalainen tilanne ja päädytään tunteisiinvetoavaan lopputoteamukseen: "While our most urgent need is for additional field data, to eschew all other sources of information based on a philosophical bias is irresponsible and risks throwing the proverbial baby out with the bathwater."

Ehkä aina ei ole tärkeintä tietää, kenen mielipide on se oikea. Usein merkityksellisintä saattaa olla se, että nostetaan esille riittävän monta eri vaihtoehtoa. Harva asia biologiassa on mustavalkoista, ja usein ilmiö selittyy usean tekijän yhteisvaikutuksella.

Tällaista tällä kertaa. Rentouttavaa lomaa kaikille, ketkä sellaista viettävät. Itse en raski pitää kunnon lomaa, koska tuntuu, että en ole saanut muutenkaan riittävästi aikaiseksi nyt keväällä ja alkukesällä. Mutta ensi viikolla lähden viikoksi Lappiin vaeltamaan ja rentoutumaan. Jospa siellä kävelis ahma vastaan :)

Anni



Artikkelit:

* Brodie & Post (2010): Nonlinear responses of wolverine populations to declining winter snowpack. Population ecology 52: 279-287.

* McKelvey et al. (2011): Comments on Brodie and Post: Climate-driven declines in wolverine populations: causal connection or spurious correlations? Population ecology 53: 263-266.

* Brodie & Post (2011): Wolverines and declining snow pack: responses to comments. Population ecology 53: 267-269.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti