Hyvää juhannusta!

Maastokausi oli ja meni. Surkea vuosi. Tällä hetkellä on olemassa yksi ainoa suosirrin pesä. Suurin osa linnuista on jo lähtenyt syysmuutolle. Vesi on ollut koko ajan niin korkealla että sitä mukaa kun pesiä on syntynyt, ne ovat joutuneet veden alle. Sikäli hassua, etten ole koko vuonna nähnyt yhtään suosirriä!

Lapinsirrireviirejäkin on enää Tauvossa vain puolenkymmentä kappaletta. Vähiin käy, ennen kuin loppuu. Pitäisi varmaan siirtää maastotyöt Lappiin mikäli niitä haluasi jatkossa tutkia! Sain sentään kaksi koirasta kiinni.

Perinteisten suo- ja lapinsirrihommien lisäksi olemme rengastaneet suokukkoja ja pikkutyllejä. Sainpa kiinni yhden tyllinkin. Pikkutyllit saivat renkaiden lisäksi ylleen valopaikantimet, joilla niiden liikkeitä seurataan. Suokukkoja rengastimme tänä vuonna nähdäksemme, tulevatko ne ensi vuonna samalle soitimelle takaisin. Jos tulevat, suunnitelmana on laittaa niillekin valopaikantimet. 

Lisäksi otamme suokukoilta ja lapinsirreiltä spermanäytteitä. Saksalaisen tutkijavieraamme visiitti viikko takaperin oli sikäli epäonnistunut että lapinsirrit eivät yläveden vuoksi vielä pesineet hänen täällä ollessaan, emmekä saaneet koko viikon aikana yhtään lapinsirriä kiinni. Opin kuitenkin menetelmän, joten voin lähettää hänelle keräämämme näytteet jälkikäteen.

Näihin kuviin tiivistyy tämä kesä hyvin. Oikein mukavaa keskikesän juhlaa kaikille!

Kesän ensimmäinen lapinsirri.

Tylli.

Nelli ja suokukko.

Tauvo aamuyöllä.

Kuksa matkalla Hailuotoon.

Nelli