Päivää taas, että pätkähti!
Heti alkuun artikkeliuutisia. Käsikirjoitukseni tuli kahdesta lehdestä nopeana bumerangina takaisin, mutta kolmannessa se pääsi vertaisarviointiin. Kahdesta arvioijasta ensimmäinen oli hyvin positiivinen käsikirjoitustamme kohtaan, kommentoiden enimmäkseen muotoseikkoja. Toinen arvioija kirjoitti pitävänsä tekemistämme kokeista, mutta suhtautui kommenteissaan äärimmäisen kriittisesti johtopäätöksiimme. Kakkonen selvästi tuntee alansa hyvin, mutta meidän näkökulmastamme osa hänen kommenteistaan ja laskelmistaan menee datamme ohi.
Heti alkuun artikkeliuutisia. Käsikirjoitukseni tuli kahdesta lehdestä nopeana bumerangina takaisin, mutta kolmannessa se pääsi vertaisarviointiin. Kahdesta arvioijasta ensimmäinen oli hyvin positiivinen käsikirjoitustamme kohtaan, kommentoiden enimmäkseen muotoseikkoja. Toinen arvioija kirjoitti pitävänsä tekemistämme kokeista, mutta suhtautui kommenteissaan äärimmäisen kriittisesti johtopäätöksiimme. Kakkonen selvästi tuntee alansa hyvin, mutta meidän näkökulmastamme osa hänen kommenteistaan ja laskelmistaan menee datamme ohi.
Korjaukset ja
vastineet arvioijien kommentteihin ovat edelleen työn alla. Jotenkin olen
jumahtanut taas paikoilleni kirjoittamisessa. Täytynee hätyytellä ohjaajaa apuun,
ellen pääse korjausten kanssa pian eteenpäin. Kirjoittamiseen liittyvät
ongelmat ovat minulla joskus tosi pienestä kiinni, ja lähtevät purkautumaan,
kun joku toinen antaa vähän uutta näkökulmaa käsillä olevaan tekstiin. Pitää
vaan niellä ylpeytensä ja käydä kysymässä apua. Tämä käsikirjoitus olisi hyvä
saada lopultakin julkaistua.
Vihoviimeisen
käsikirjoituksen data on suunnilleen analysoitu, mutta sanaakaan en ole siihen
vielä ehtinyt kirjoittaa. Tulosten kuvallisessa esityksessä on vielä jonkin
verran mietittävää, ja kirjallisuuden lukeminen on –kuten tavallista minulle–
vähän jäänyt. Voi olla, että lähiaikoina kirjasto kutsuu tai sitten selaimelta blokattuihin
sivustoihin lisätään väikkärin valmistumiseen asti iltapäivälehtien seuraksi
monta muutakin ”häiriötekijää”. Monta niin mahottoman lystiä ”häiriötekijää”…
Niin,
matkaakinhan tässä taas pukkaa! Tällä hetkellä näyttää siltä, että olen
heinä-elokuun vaihteessa Japanin Sapporossa neuroetologian konferenssissa.
Esitän siellä okellikokeideni tuloksia posterina. Matkassa on enää se mutka,
että rahoitus puuttuu. Ilmoittauduin konferenssiin sen verran viime tingassa,
että en pystynyt enää hakemaan järjestäjätahon matka-avustuksia. Myös OniOGS:n
kevään matka-apurahahaut menivät jo. Yhden hakemuksen olen saanut lähetettyä,
joten toivotaan että sieltä tärppää tai jotain muuta sopivaa sattuu kohdalle.
Japani on kuitenkin niin kaukana, että sinne ei ihan taskurahoilla pääse.
Muitakin
apurahahakuja on meneillään. Proffa velvoitti minut hakemaan väikkärin
viimeistelyapurahoja peräti kahdesta paikasta. Olisihan se kiva saada pari
kuukautta lisää töitä tälle vuodelle, mutta toisaalta tahtoisin saada kirjan
valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä, jolloin tämänhetkinen työsopimukseni
loppuu. Tiedän, että jos deadline siirtyy kuukaudella tai kahdella, en ainakaan
työskentele kesällä yhtään ahkerammin.
Äh. Näitä
miettiessä rupeaa aina ahdistamaan. Joten eipä murehdita! Ensi viikon lopulla
on tiedossa kiva reissu Helsinkiin, kun blogimme perustajajäsen Maria väittelee.
Kenties saan Marialta fiiliksiä välitettäväksi blogiin asti.
Kuulumisiin,
Retkipaikan Tunti luonnossa -haaste, olkaapa hyvät: http://villikataja.blogspot.fi/2014/05/luontohetki-keskella-kaupunkia.html
VastaaPoista