perjantai 22. helmikuuta 2013

Mukavaa touhuilua

Se on jännä tuo keltanen möllykkä tuolla taivaalla. Tosi jännä.

Asiat on alkaneet rullata pikkuhiljaa eteenpäin. Artikkeli ei ole hirveästi edennyt, mutta muuta mukavaa tekemistä on onneksi ollut. Niitä "sain tänään oikeasti tehtyä jotakin" -kokemuksia on tullut, ja se on hyvä se.

Yksi motivoivimista uutisista tänä keväänä on ollut tieto siitä, että pääsen ensimmäistä kertaa oikeasti luennoimaan! Olen vetänyt harjoitustöitä ja pitänyt niiden alkudemoja (pieniä, 15-20 minuutin luentoja) biologian ja fysiikan laitoksilla vissiin jo yli viisi vuotta, mutta varsinaisia luentoja en ole päässyt vetämään. Meillä tapahtuu paraikaa jonkin verran muutoksia miehityksessä, minkä vuoksi yksi luentokurssi, Neurotieteen perusteet, jaetaan useamman opettajan vedettäväksi. Itse sain kurssilta kolme kahden tunnin luentoa hoidettavaksi. Olen aivan innoissani, sillä tämä kurssi oli aikanaan yksi suosikeistani, ja pääsen luennoidessa käyttämään Manchesterin-vaihdossa hankkimiani neurotieteen tietoja ja lievää harrastuneisuuttani käytännössä. 

Luentomateriaali on valmiina, joten minun ei tarvitse kuin muokata se itselleni sopivaksi. Materiaalia on todella paljon (samaten opiskelijoilla luettavaa), ja kertaaminen vaatii keskittymistä. Onneksi asiat ovat tuttuja. Ne pitäisi vaan saada palaamaan mieleen oikealla hetkellä ja pystyä ilmaisemaan selkeästi. Siinäpä haastetta! Ja luulenpa, että yritän vähän koputella sitä suomalaisen luentokansan hiljaisuuden muuriakin kysymyksillä. Voipi vaan olla, että siinä hommassa luennoitsija pian lannistuu ja jatkaa yhtenä muurin tiilistä... Tai sitten kansainväliset opiskelijat pelastavat tilanteen.



Toinen mahtava motivaattori viime viikoina on ollut tieto siitä, että maailman suurin hyönteisnäkötutkijoiden kokous pidetään jälleen ensi kesänä Ruotsissa, Bäckaskogin linnassa. Edellisestä kokouksesta on kulunut viisi vuotta, eli tämä on ensimmäinen mahdollisuus minulle päästä mukaan. Olemme päättäneet yrittää saada kokoukseen tutkimuksestani kaksi posteria, joista toisen esittelen itse ja toisen ohjaajani. Minun puolikkaani keskittyy käyttäytymiskokeisiin ja toinen elektrofysiologisiin tuloksiin. Esityksien abstraktien (tiivistelmien) toimittamisen määräaika on ensi torstaina, ja niitä on täällä hiottu viime päivät. Mikäli abstraktit hyväksytään mukaan, täytyy alkaa hakea matka-apurahaa. Kerron asian etenemisestä kevään mittaan.

Nauttikaahan möllykästä kun se taas näkyy!

torstai 7. helmikuuta 2013

Helmikuuta

En käsitä miten olen unohtanut kahtena viikkona peräkkäin kirjoittaa tänne! Olen pahoillani.

Olen myös ärtynyt. En saanut vieläkään apurahaa - tällä kertaa päätöksen teki Suomen Kulttuurirahasto. Seuraavat päätökset nyt helmikuun aikana haettavista rahoista tulevat vasta loppukeväällä. Kyllä harmittaa.

Olen ollut aika paljon labrassa tammikuun aikana. Miten labrahommia onkaan kertynyt parin vuoden aikana! Uusia mikrosatelliittimarkkereita on tullut 19 kappaletta lisää, joten niiden analysoimisessa saa vierähtämään tovin jos toisenkin. Olen iloinen siitä, että olen saanut jotain aikaan käytännössä. Kirjoitus- ja analyysihommat eivät nimittäin viime aikoina ole maistuneet. Pitäisi kai löytää tasapaino pipetoinnin ja kirjoitustyön välille, jotta väitöskirja oikeasti etenisi ja saisin toisen julkaisuni ulos. 

Huomenna on dedlaini Pohjois-Pohjanmaan Maakuntarahaston apurahahakemukselle, joten jatkanpa tässä sen laatimista.

Palataan asiaan, toivottavasti pirteämmin mielin, muutaman viikon päästä.

Nelli